i'm feeling a bit sad

Tänään ja jo eilenkin vähä, on ollu jotenkin vähä surku päivät. Eilen kun tulin sieltä mökiltä kotiin niin oli jotenkin haikee olo. Tänään on sama suru ja haikeus jatkunu.
Mulla on vaan ihan vitusti liikaa aikaa miettiä kaikkee mahdollista paskaa ja ei järkeviä asioita. Ajattelen ihan mitä vaan ja aina se ei oo hyvästä. Yleensä ajattelen aina huonoja asioita. Sitä tein taas tänään.

Oon miettiny, että kuinka meidän tyttöjen elämät muuttuu. Yks asuu sadan kilometrin päässä kihlattunsa kanssa ja yks on kohta Kanadan laitumilla. Tuleeha se sieltä takasin, mutta ikävähän sitä tulee vaikka ei me viime vuosina paljon aikaa yhdessä vietettykään. Ja Elliinaki hokee muutoista ja kaikkee.

Mä oon päättäny, kyllä minä yksin. Meillä on tulevaisuudessa kaikilla miehet, perheet, koirat ja kissat. Asutaan varmaan kaukana toisistamme JOTEN; ME tytöt aletaan aina kerran kaks vuodessa pitää tyttöjen iltoja sitten "aikuisina". Elliina tästä joskus puhu, pitää perustaa perinne.
Tai miksei sitä vois alottaa nyt jo, varhaisaikuisina. Päättää vaan vaikka kaks tiettyä päivämäärää ja aina samana päivänä vuosittain tulla miittinkiin. Silloin kaikki tietäis jo valmiiks mitkä päivät pitää ottaa töistä vapaaks ja sillee. Tämä pitää toteuttaa sitten joskus kun aika meidän kesken on todella kortilla.

Kyllähän me vielä nähdään. En mä tiedä että mitä mä oon taas tänään surru ja porannu. Sitä että kaikki loppuu aikanaan? Eihän se herranjestas mihinkää lopu jos niin päättää. Mä oon kyllä joskus tyhmä kun mä en osaa ajatella positiivisesti.

Sitte oon taas ajatellu Mattia ja kaikkee mahdollista. Oikeestaan sen edellisiä tyttöystäviä koska en osaa tämmösinä päivinä olla ajattelematta. Mietin, että onkohan sillä ollu niiden kans kivempaa, hauskempia hetkiä, kaipaako se sen ensimmäistä rakkautta, voiko se rakastaa mua enemmän ku "ekaa rakkauttansa".
Vittu mä oon kyllä tyhmä. Mä tiedän kyllä että en tietenkään oo ainut jonka kans sillä on ollu kivaa ja kivoja hetkiä. Helvetin vittu saatana.
MIKSI mun täytyy miettiä tollasia tyhmiä ja vaivata päätäni ja juoksuttaa mielikuvitusta.

we<3it

Huomenna pitää soittaa yhteen paikkaan ja kysyä töitä. En tykkää yhtään soitella tommosia "virallisia" puheluita, mutta ehkä se sitten on pakko. Veikkaampa ettei sinnekkään tarvita näin syksyllä ketään, mutta voihan sitä aina/taas yrittää.