mielentila ei tällä hetkellä hipele pilven reunaa, nimittäin tossa kun kävin silloin siellä papa kokeessa, se lääkäri mainitsi mun verenpaineen. se sano, että se on ollut vähän korkeella, että on saattanu johtua myös jännityksestä. se käski mittailla kotona, ja jos on toistuvasti korkeella niin sitte pitää ottaa yhteys tk:hon.
no, mä eilen sitä mittasin ja normaalia näytti. paitsi se syke eli pulssi. näyttää mukavasti sitä 93-100. en tehny mitään rasittavaa tms. ennen mittausta edes. äiti sano että se on kyllä aika korkee mun ikäselle, ku silläki on jotain 70-80. mä kyllä jännitin tota kotonakin mittaamista joka kerta, ku pelkään että se on ihan hirveen korkeella. en osaa oikeen olla rentona siinä.
kattelin mun pillereiden pakkausselostetta, ja siellä luki että todella harvalla, oliko 1-10 käyttäjää tuhannesta voi saada sivuvaikutuksena korkeaa verenpainetta ja sitten 1-10 käyttäjästä kymmenestä tuhannesta ne saattaa nostaa pulssia.
mua ottaa päähän, koska en tiedä paljonko mulla se pulssi on ollu ennen noita pillereitä. koska joka kerralla siellä terkkarilla ja siellä gynellä mua jännitti.. ÄÄÄÄÄH.
ja ku mun täytyy oikeesti olla vielä niin vainoharhanen ihminen, niin oon jo aivan varma että mulla on kaikki mahdolliset sydänsairaudet ja kaikki. vittu ku pitää olla tämmönen.
töissä meni ihan hyvin, mitä nyt stressasin noita pulssi juttuja.. äiti sano, että mennään lääkäriin jos jatkuu tommosena. niin töistä joo. ajelin pari kappaletta valmiiks ja tapiokin lähti jo kahdeltatoista kotiin. kattelin sit lopun ajan housee ja kahvittelin lotan kanssa. lotta muuten sai pikkuveljen viime yönä :--)
vielä viis viikkoo kun jaksais tota työharjottelua, niin sitten se on ohi. ihanaa!
töiden jälkeen käytiin iskän kans vähä alkossa ja ruokakaupassa. iskä sitte osti mulle juotavat, minä nimittäin olin ja olen edelleen rahaton. mukaan tarttu sitä hyvää mansikkaskumppaa jota etittiin pitkään elliinan kans ja pari breezeriä. tuskin edes juon tänä viikonloppuna, mutta ompahan ainakin valmiiks sitten.
iskän mieliks menin sitte vielä vähä hommiin. kasasin jotain laudanpätkiä. en mä paljoo, jaksanu tällä kertaa; noin puoli häkillistä. äiti vissiin meni tekeen loput.
niissä lankuissa ja laudoissa oli hirveesti ruosteisia nauloja. onneks en astunu päälle ku kumpparit jalassa siellä temmelsin.
nyt oon täällä tevaniemessä taas. appiukkokin on täällä, jotain se tuolla pihalla ahertaa. se ei kuulemma jaksanu olla kotona, ku matin äitillä on siellä jotku tyttöjen kemut =D
matti ilmestyy tänne siinä puoli yhdentoista pintaa. se vois ehkis tuoda mulle jotain hyvää mukanansa.
toivottavasti täällä on syötävää, nimittäin mulla on nälkä.
 |
| kohta perillä! |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti